IoT – Suomen tuleva miljardibusiness

Sähkömittari ilmoittaa kulutuksen automaattisesti energiayhtiölle, hitsauslaite kertoo, ettei ”sitä yhtä nappia kukaan paina”, jääkaappi raportoi maidon loppuneen ja tekee ostoslistan valmiiksi, valot syttyvät automaattisesti kun astut huoneeseen, ja blenderi ilmoittaa supersmoothiesi optimisisällöstä puuttuvan vielä kanelin.

IoT-laitteilla (IoT=Internet of things, myös teollinen internet) tarkoitetaan fyysisiä laitteita, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään, ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. 

IoT-laitteita voivat olla esimerkiksi:

  • hitsauslaitteet
  • tuulivoimalan turbiinit
  • älytelevisiot
  • valvontakamerat
  • itkuhälyttimet
  • kodinkoneet

Verkon kautta laitteet, käyttäjät ja ohjelmistot voivat viestiä keskenään vaivattomasti. 

IOT-laitteiden tuottamaa tietoa ja toiminnallisuutta hyödynnetään esimerkiksi etähallinnassa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valvonnassa, turvallisuusratkaisuissa, tai työvaiheiden optimoinnissa.

Ennen teollisuuslaitteen käyttöä käyttäjän tarvitsee vain skannata korttinsa viivakoodi, minkä jälkeen prosessista syntyvää tietoa voidaan käyttää apuna tuotekehityksessä, materiaalitilauksissa tai huollon ennakoinnissa.

Leivänpaahdin voi kertoa valmistajalleen kuinka kauan paahdin kestää, miksi laite hajoaa, missä asiakkaat ovat, ja missä asiakkaita voitaisiin saada lisää. Valmistaja kehittää paremman tuotteen ja tehostaa markkinointiaan. 

Lääkäri tarkastelee potilaan ranteessa olevan älykellon tuottamaa reaaliaikaista terveystietoa, ja hoitaa sairauden ennaltaehkäisevästi, ennen kuin se ehtii etenemään pidemmälle.

IoT on miljardibusiness

IoT tarjoaa huikeita mahdollisuuksia innovaatioille, erityisesti korkean teknologian maille kuten Suomi. Suomessa jo 50 prosenttia organisaatioista hyödyntää teollista internetiä (IoT) tai älyteknologiaa lopputuotteessaan ja palvelussaan, sanoo ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner vuonna 2017 julkaistussa raportissaan

Teollisen internetin on ennustettu tavoittavan globaalisti 1,9 biljoonan dollarin markkinat vuonna 2020. Jos suomalaiset yritykset lähtevät aktiivisesti rakentamaan roolia teollisen internetin alustojen ja järjestelmien avaintoimijoina, voidaan Suomeen saavuttaa jopa 12 miljardin euron suuruiset investointien ja 48 000 työpaikan kasvunäkymät. (Lähde: Wikipedia, Sanna Korhonen, Silja Zetterman & Julius Partanen, Marketvisio.)

Mitä riskejä tulisi huomioida?

F-Secure julkaisi 25.1.2018 raporttinsa IoT-laitteiden tietoturvasta

Kun uusia laitteita liitetään julkiseen verkkoon, sitä enemmän mahdollisia tietoturvariskejä voi syntyä. Kehitys on nopeaa, ja valmistajat tuovat laitteisiin uusia toimintoja usein tietoturvan kustannuksella. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että rikollinen taho käyttää hakkeroitujen IoT-laitteiden verkostoja vaikkapa verkkopankkien kaatamiseen. 

Myös käyttäjien yksityisyyden suoja uhkaa unohtua, kun mahdollisuudet houkuttelevat yrityksiä keräämään käyttäjistä kaikenlaista tietoa keinoja kaihtamatta, ja jopa myymään niitä eteenpäin. Määräykset eivät ole ehtineet vielä kehitykseen mukaan.

Tällä saralla olisi siis paljon kehitettävää, ja siksi käyttäjien olisikin hyvä tiedostaa mitä laitteet tekevät ja miksi. 

Miten IoT liittyy meihin?

Olemme laitehallinnan, verkkojen, langattomuuden ja tietoturvan asiantuntijoita. Hyödynnämme IoT-laitteita aktiivisesti omassa ja asiakkaidemme toiminnassa. Olemme innolla kehittämässä ja ottamassa käyttöön uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka tuottavat asiakkaillemme lisäarvoa.

Data Group 02.02.2018